lauantai 12. elokuuta 2017

KENTTÄRATSUKKO - VAI MITEN SE NYT MENI?

Moikka!

Tänään päästiin oikein valmennukseen testaamaan polvenkorkuisia maastoesteitä, ja oli hirmuisen kivaa. Paikasta en kerro tarkemmin, sillä se on nykyään epävirallinen, ja päästiinkin sinne tallinomistajan kautta, sillä hän on paikan omistajan tuttuja. Kerron kuitenkin suhteellisen lyhyesti jokaisesta esteestä ja sille tehdyistä suorituksista.

 Joka tapauksessa, paljon oli erilaisia kivoja pieniä esteitä, joista ensimmäisenä varustamisen ja alkuverkan jälkeen mentiin pientä tukkia. Tämä tultiin kolme kertaa, käynnissä, ravissa, ja laukassa. Kaikki sujuivat ihan kohtalaisesti, vaikka vähän kyttäiltiin. Käynnissä tai ravissa ei ollut kuitenkaan suurempaa, vaikka kyllä se 30cm korkea hirviö täytyi joka kerta hypätä isolla loikalla. Laukassa oli pientä kyttäilyä havaittavissa, ihan kuin samaa ei olisi tultu jo kahta kertaa. Yli kuitenkin päästiin tästäkin.

Portaitakin tultiin ensin käynnissä, sitten ravissa, ja lopulta laukassa. Kerran meni ohi, muuten saatiin homma hoidettua kotiin. Seuraava taisi olla pieni lankkueste, jota tultiin pari kertaa laukassa. Tähän ei ole suurempia kommentoimisia, hyvin meni. Seuraavaksi oli pieni ylöshyppy, ei minkäänlaisia ongelmia. Sitten tultiin loivaan ylämäkeen "pinoa", ja loivaan alamäkeen puoliristikkoa. Näppärästi mentiin pino, vinon jälkeen oltaisiin kyllä menty joka kerta nenillemme jos en olisi nostanut hevosta ihan kunnolla edestä...





Seuraavaksi taisi olla risueste ja perään "hylly", mikäli oikein muistan. Ensimmäisellä kerralla mentiin risu täysin ilman kontrollia, ja kontrolloimattomuus jatkui ylämäessä olleelle hyllylle. Niinpä siitä mentiin ohi. Tai siis Caro hyppäsi, mutta se ei hypännyt esteen yli, vaan vierestä. Loput kerrat sujuivat ihan ilman ongelmia.

Tämän jälkeen seuraava este oli autonrenkaista koottu "pötkö", jolle C oikeasti meinasi kieltää, mutta mentiin paikaltaan hirveällä patistamisella yli, ja pysyin jopa kyydissä koikkaloikassa. Pötköä tultiin paitsi yksittäisenä, myös pienenä ratana. Tässä ensin oli renkaat, sitten ylämäki ylös ja raput, ja viimeisenä lankku. Radalla oli pientä hakemista parissa kohtaa, mutta se nyt on ymmärrettävää. Ratsastsaja on mennyt maastareita tosi vähän, ja hevonen ei välttämättä ole koskaan sellaista nähnytkään.

Tämän jälkeen oltaisiin voitu mennä neljän esteen "rataa", johon kuului loivassa ylämäessä pino, vinoeste, jonka jälkeen olisi pitänyt mennä hieman isompi alamäki, jonka jälkeen risukasa ja hylly. Päädyin kuitenkin jättämään alamäen pois, sillä siinä oli pieni turvallisuusriski jo aika kovasti kuumuneen hevosen kanssa, joka oli alusta asti mennyt valmentajan mukaan "pää viidentenä jalkana". Mentiin siispä vain risu- ja hyllyesteet, jonka jälkeen olikin varsinaiset estehommat tältä erää lopussa.

Loppuhölkkien ja -käyntien jälkeen siis vain riisuttiin ja huuhdeltiin hevoset, lastattiin ja aloitettiin kotimatka. Tosi kivaa oli, ja toivon, että tulevaisuudessa pääsisin näitä enemmänkin menenään. Sen kuitenkin vain aika näyttää.


Siis mitä, oliks tossa mun alla este?


Mukana hypyssä ja kaikkee...

4 kommenttia:

  1. Caro tosiaan meni pää viidentenä jalkana... Mutta hyvin menitte :D

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia, vaikutti tosi kivalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kuvista kuuluu Siljalle, ja pakko myöntää, että oli ihan älyttömän kivaa! :)

      Poista